torstaina

Sertejä

Huhtikuussa Lex (Oorbellen Kevin) sai viimeisen agilitysertin ja on ensimmäinen FI AVA-kasvattini!!!
Paljon Onnea Sami! Lex sai nollavoiton eli samalla tuli oikeus tämän vuoden mm-karsintoihin.

Nita (Oorbellen Lisa) sai agilityn ykkösluokasta sertin ja siirtyi kilpailemaan kakkosluokassa!
Onnea Sini-Tuulia!

Maggielle ja Suville kakkosluokasta luva nollavoitolla ja Matille ja Pialle toinen luva  ykkösluokasta!
Onnittelut!!!

Mila oli parasnarttu 1 Lahden ryhmänäyttelyssä vappupäivänä ja sai toisen sertinsä.

Tampereen KV-näyttelyssä Milalle ja Nitalle eri, mutta pikkuinen Geea näytti koko porukalle olemalla rotunsa kaunein ja siitä tietysti myös serti. Onnea Outi!

Koska työkiireeni ovat tämän vuoden osalta helpottaneet, nyt alkaa reissaaminen. Tein asuntoautolla Lahden näyttelyreissun ja Heinolan agilityreissun (Keira 2xhuono hyl), mutta lauantaina on ensimmäisen yöpymisen vuoro. Sunnuntaina Mila ja Keira osallistuvat Spanieliliiton kakkosnäyttelyyn. Sinne menemme Kouvolan ryhmänäyttelyn kautta.

Seuraavana viikonloppuna Geea ja Mila menevät näyttelyyn ja Fico ja  Keira agilitykisoihin. Testasimme Heinolassa kuinka viisi kooikeria mahtuu samaan autoon. Hyvin kakarat mahtuivat leikkimään ja Ficon mielestä autossa oli tosi hyvät tuoksut :) Eri asia sitten, kun koko ryhmärämä yöpyy autossa. Vaikka Julia ei näihin rientoihin osallistukaan, mukana se kuitenkin kulkee ja nauttii reissaamisesta varmaan eniten mun koirista.

Milan kanssa on pitänyt palata agilityssä aivan alkutekijöihin, sillä maaliskuun lopussa Mila päätti, ettei halua harkata enää kanssani. Valeraskaus oli pahimmillaan ja minä kaaduin niin, että siiveke ilmeisesti kaatui Milan päälle. Se harkka meni vielä loppuun ihan hyvin, mutta seuraavissa harkoissa alkoivat vaikeudet. Mila häipyi radalta ja pakeni minua. En ole sille koskaan ollut vihainen radalla eli en keksi mitään muuta syytä tuohon käytökseen kuin se, että se pelkää mun seurassa sitä sattuvan. Pikkuisen on herkkä tämä nuori neiti. Itselle tämä on ollut tosi turhauttavaa, mutta ei auta muuta kuin paljon hyvää palkkaa ja onnistumisia. Silti se vielä eilenkin turhautui ja halusi pois kentältä. Onneksi Keira vielä on kisakunnossa ja kävinkin sen kanssa huhtikuussa Saija Mustosen koulutuksessa. Sain hyviä vinkkejä ja kannustusta jatkasmiseen. Hän sanoi, että koira näyttää olevan hyvässä kunnossa. Julian harkatkin sujuvat nykyään niin kivasti, että josko sitä kesän aikana vielä kokeilisi senkin kanssa ottaa kisastartin.

Anne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti